D

D stands for Dr. Seuss

Niille, jotka eivät tiedä, kuka Dr. Seuss on, niin ihan yksinkertaisesti sanottuna: Dr. Seuss oli amerikkalainen kirjailija/kuvittaja sekä mun idoli/esikuva.

Henkilökohtaisesti mä arvostan ja ihailen niitä henkilöitä, jotka ei menetä lapsen vilkkautta ja mielikuvitustaan aikuisiksi kasvaessaan. Ja Dr. Seuss oli tällainen henkilö. 

Mun lapsuus rakentuu tällaisten henkilöiden varaan ja se minä-kuva, jonka haluan toteuttaa. 

Toinen mun esikuva on aina ollut Fujiko F. Fujio, Doraemonin luoja.

Tietopaketti:

 

Sanon vaan, että jos ette ole lukeneet Dr. Seussin kirjoja vielä, kannattaa lukea. Todellakin kannattaa. Seussin mielikuvitus ei tunne rajoja (kirjaimellisesti) ja se tyyli, miten Seuss tekee pienistäkin asioista mahtavia ja ujuttaa eettisiä sanomia lapsille kuvakirjoihinsa, on vaan liian mahtava ollakseen totta.

Kuulostan tosi ylistävältä, mut hei, se on mun esikuva after all ja arvostan sitä oikeesti tosi paljon.

Ensimmäinen Dr. Seussin kirja, jonka luin oli Green eggs and Ham. (Se on vieläkin mun kirjahyllyssä, kunniapaikalla.)

Kirja kertoo siis Sam-I-am:sta, joka haluaa maistattaa vihreitä kananmunia ja kinkkua eräälle vanhemmalle herralle. Sam sitten seuraa tätä herraa kaikkialle ja kantaa ruokia mukanaan, mutta tämä vanhempi herra kieltäytyy ehdottomasti syömästä niitä, missään tapauksessa ja tilanteessa.

No, ihan lopussa Sam toteaa, että "Sanot, ettet tykkää niistä, mutta voisit tykätäkin jos maistaisit." ja tämä vanhempi herra luovuttaa ja sanoo maistavansa, jos sen jälkeen Sam jättää hänet rauhaan.

Vanhempi herra maistaa kananmunia ja kinkkua ja toteaa niiden olevan herkullista. Ja rupeaa luettelemaan, missä kaikissa tilanteissa hän voisi niitä syödä. Eli periaatteessa luettelee samat asiat kuin mitä luetteli kun sanoi ettei halua syödä. (Olen sekava ja huono selittämään.)

  

Pienenä kun luin kirjan, ihmettelin hirmusesti, et miks kananmunien ja kinkun pitäis olla vihreitä eikä normaalin värisiä. 

Mitä vanhemmaks kasvoin, tajusin että nimenomaan sillä vihreydellä ei oo mitään väliä. Se tekee niistä poikkeavan ja kiinnittää huomiota, mutta ne vois ihan hyvin olla sinisiä, pinkkejä tai violetteja. Pointti on se, ettei ruoat olis oikean värisiä ja sitä kautta vieraannuttaisi meitä niistä herättäen ennakkoluuloja ja pelkoa uutta asiaa/ilmiötä kohtaan.

Itse ainakin tulkitsen kirjan niin, että Dr. Seuss välittää meille ennakkokäsityksistä koituvien seurausten esimerkin kirjallaan. Sekä uusien asioiden pelkäämistä ja pelkoa ottaa selvää uusista asioista meidän rajattomasta uteliaisuudesta huolimatta. 

Ja sitä, kuinka jos me vaan uskallettaisiin tehdä ja kokeilla jotain ennakkoluuloista huolimatta, niin me voitettaisiin tällä ennakkoluulojen murtamisella paljon enemmän kuin sillä että oltaisiin vaan ja elettäisiin ennakkoluulojemme kanssa. (Käytän kauheesti sanaa ennakkoluulo.)

Dr. Seussin kuvitukset on yhtä vilkkaita kuin hänen mielikuvituksensakin, ja ne ovat omaa luokkaansa. Seussin tyylin näkee ihan selkeästi ja ite ainakin rakastan kaikkia Dr. Seussin luomia hahmoja.

Seussin hahmot näyttää melko samalta keskenään, mutta niissäkin on sitä jotain, joka tekee hahmoista omalaatuisia ja uniikkeja.

Pienenä ajattelin muös, että Seussin tarinat ja hahmot on vähän outoja -niinku kajahtaneita. Mutta nimenomaan Seussin kirjojen outous ja eräänlainen arvaamattomuus tekikin niistä niin kiehtovia ja hauskoja lukea. 

Kehotan edelleen kaikkia lukemaan jonku Dr. Seussin kirjan, niin ymmärrätte mitä meinaan!

En osaa tehä mitään muuta ku spazzaa mun elämäni esikuvasta, mutta tässä on teille Dr. Seussin kirjoihinsa ujuttamia quoteja, niin näette millä tavalla Dr. Seuss ajatteli ja miks arvostan niin paljon häntä. : )

Öitä raksut -Ennu