New look ♥ and BTS footage

Hey Sweeties ♥

I know that if you guys are reading this, you've already noticed that my blog's template has changed B U T I still wanted to post about this since it took me like 5hours to come up with this new look to my blog..... Yeah I suck in IT n anything that has something to do with computers etc.

I made sure to make my blog pink enough :D Hope you don't hate pink

As you can see my Favicon n header are both star themed. Correct, I love stars ♥
There's even a long history between me and stars, I've loved them since I was little.



When I lived in Korea and I was like 4 (?) years old, I believed that stars are actually people.

I thought that when people aren't walking on earth, they'd be up up up in the sky watching over and protecting those who are living right at the moment on earth.
Yeah. Basically I thought that stars are, you know, unborn or already dead people.

I even had a brilliant theory: When people are on earth we can't see at the first glance how brightly shining stars we ourselves are, so we have to seek for our "shine" from inside. You know, find our inner sparkle.
Time to time it could be difficult to see how wonderful and shiny stars we all are, since we keep comparing us to the visible stars up in the sky. But when we look closer and bring out our inner beauty, we could be even shinier that the stars we see above the sky.

I always believed that I'm actually the brightest and shiniest star in the universum, but others can't see how bright I am because I'm living on the earth, not in the sky. I was really determined to show everyone that I really can shine brighter than any star above. So they'd realize how beautiful I am before I die.
I thought that it was like a mission in life to get others to see your "shine" while you're living since when you're dead the shine is easy to see because you are a star but it doesn't help anymore because you're already dead.


So yeah. :D I guess I had some deep thoughts between Barbie-plays as child.
The fact that stars aren't people hit me really hard at time but I still feel like I have a deep connection with them.... I wonder why I can't stop loving them and gazing them ♥

As for the little text in the header, it's my life motto :)

 Live the Dream you dream

I really believe that we should make our dreams our reality. 

Reach out to your dream and make it happen! We'll never know if we can do it, if we don't ever try  ♥ So let's work hard together and become happy :)

I also added a "Find me" bar ;) You can open my sites in a new tab and follow my everyday life through different sites and apps






AND I edited a BTS footage video about BTD, Candy and Diva's filming so I hope you guys will like it ;)

D

D stands for Dr. Seuss

Niille, jotka eivät tiedä, kuka Dr. Seuss on, niin ihan yksinkertaisesti sanottuna: Dr. Seuss oli amerikkalainen kirjailija/kuvittaja sekä mun idoli/esikuva.

Henkilökohtaisesti mä arvostan ja ihailen niitä henkilöitä, jotka ei menetä lapsen vilkkautta ja mielikuvitustaan aikuisiksi kasvaessaan. Ja Dr. Seuss oli tällainen henkilö. 

Mun lapsuus rakentuu tällaisten henkilöiden varaan ja se minä-kuva, jonka haluan toteuttaa. 

Toinen mun esikuva on aina ollut Fujiko F. Fujio, Doraemonin luoja.

Tietopaketti:

 

Sanon vaan, että jos ette ole lukeneet Dr. Seussin kirjoja vielä, kannattaa lukea. Todellakin kannattaa. Seussin mielikuvitus ei tunne rajoja (kirjaimellisesti) ja se tyyli, miten Seuss tekee pienistäkin asioista mahtavia ja ujuttaa eettisiä sanomia lapsille kuvakirjoihinsa, on vaan liian mahtava ollakseen totta.

Kuulostan tosi ylistävältä, mut hei, se on mun esikuva after all ja arvostan sitä oikeesti tosi paljon.

Ensimmäinen Dr. Seussin kirja, jonka luin oli Green eggs and Ham. (Se on vieläkin mun kirjahyllyssä, kunniapaikalla.)

Kirja kertoo siis Sam-I-am:sta, joka haluaa maistattaa vihreitä kananmunia ja kinkkua eräälle vanhemmalle herralle. Sam sitten seuraa tätä herraa kaikkialle ja kantaa ruokia mukanaan, mutta tämä vanhempi herra kieltäytyy ehdottomasti syömästä niitä, missään tapauksessa ja tilanteessa.

No, ihan lopussa Sam toteaa, että "Sanot, ettet tykkää niistä, mutta voisit tykätäkin jos maistaisit." ja tämä vanhempi herra luovuttaa ja sanoo maistavansa, jos sen jälkeen Sam jättää hänet rauhaan.

Vanhempi herra maistaa kananmunia ja kinkkua ja toteaa niiden olevan herkullista. Ja rupeaa luettelemaan, missä kaikissa tilanteissa hän voisi niitä syödä. Eli periaatteessa luettelee samat asiat kuin mitä luetteli kun sanoi ettei halua syödä. (Olen sekava ja huono selittämään.)

  

Pienenä kun luin kirjan, ihmettelin hirmusesti, et miks kananmunien ja kinkun pitäis olla vihreitä eikä normaalin värisiä. 

Mitä vanhemmaks kasvoin, tajusin että nimenomaan sillä vihreydellä ei oo mitään väliä. Se tekee niistä poikkeavan ja kiinnittää huomiota, mutta ne vois ihan hyvin olla sinisiä, pinkkejä tai violetteja. Pointti on se, ettei ruoat olis oikean värisiä ja sitä kautta vieraannuttaisi meitä niistä herättäen ennakkoluuloja ja pelkoa uutta asiaa/ilmiötä kohtaan.

Itse ainakin tulkitsen kirjan niin, että Dr. Seuss välittää meille ennakkokäsityksistä koituvien seurausten esimerkin kirjallaan. Sekä uusien asioiden pelkäämistä ja pelkoa ottaa selvää uusista asioista meidän rajattomasta uteliaisuudesta huolimatta. 

Ja sitä, kuinka jos me vaan uskallettaisiin tehdä ja kokeilla jotain ennakkoluuloista huolimatta, niin me voitettaisiin tällä ennakkoluulojen murtamisella paljon enemmän kuin sillä että oltaisiin vaan ja elettäisiin ennakkoluulojemme kanssa. (Käytän kauheesti sanaa ennakkoluulo.)

Dr. Seussin kuvitukset on yhtä vilkkaita kuin hänen mielikuvituksensakin, ja ne ovat omaa luokkaansa. Seussin tyylin näkee ihan selkeästi ja ite ainakin rakastan kaikkia Dr. Seussin luomia hahmoja.

Seussin hahmot näyttää melko samalta keskenään, mutta niissäkin on sitä jotain, joka tekee hahmoista omalaatuisia ja uniikkeja.

Pienenä ajattelin muös, että Seussin tarinat ja hahmot on vähän outoja -niinku kajahtaneita. Mutta nimenomaan Seussin kirjojen outous ja eräänlainen arvaamattomuus tekikin niistä niin kiehtovia ja hauskoja lukea. 

Kehotan edelleen kaikkia lukemaan jonku Dr. Seussin kirjan, niin ymmärrätte mitä meinaan!

En osaa tehä mitään muuta ku spazzaa mun elämäni esikuvasta, mutta tässä on teille Dr. Seussin kirjoihinsa ujuttamia quoteja, niin näette millä tavalla Dr. Seuss ajatteli ja miks arvostan niin paljon häntä. : )

Öitä raksut -Ennu

B

B stands for Baseball jacket.

Tiedän, että moni oletti B-kirjaimen olevan B.A.P:sta, mutta ajattelin että se olis liian obvious ja kaikki tietää jo, et mä rakastan B.A.P:ta. Joten kerron mun toisesta MUST LOVE B-kirjaimesta.

 

Rakastan Baseball-takkeja yli kaiken. ♥

Rakastan kaikkia vaatteita ja mulla on pahimmasta päästä oleva himoshoppailijan tauti, mutta baseball-takit on oma luokkansa. Kun näen baseball-takin, mun on pakko hiplailla sitä ja kokeilla sitä päällä, vaikkei mulla olis varaa ostaa sitä tai se ei olis mun. 

 Ja baseball-takkeja on niin paljon erilaisia. Monen värisiä, mallisia, hupullisia, huputtomia, taskullisia, joissakin taskumalleissa on aivan mahtavat taskun ne ympärillä olevat ompeleet yms. Istun aina monta tuntia putkeen koneella ja katon läpi eri kauppojen/nettisivujen baseball-takkeja suu auki ja kuolaan, koska haluun hiplata niitä ja juosta ulkona kesällä sellanen päällä ja syödä jätskiä.

Tervetuloa syömään jätskiä mun kanssa kaikki miehet, joille sopii baseball-takki. Muutenki oon kelannu et enemmänku couple shirtin, haluun couple baseball-takin for sure. Se olis ihanaa ♥

Koreassahan seurataan tosi tarkasti baseballia. Se on mun mielestä aika hassua, et baseball on niin suosittu laji Koreassa, Japanissa ja USAssa. Muualla päin maailmaa taas jalkapallo on aika hallitseva laji, ja Suomessa tietenkin jääkiekko.

Ite asuin Jamsilissa, kun olin pieni, joten baseball tuli vastaan tuon tuostakin. Olin kyl niin pieni, etten tajunnu baseballista paljoa mitään, enkä usko et lapsuuden baseball-pelit on mitenkään vaikuttanu tähän mun obsessioniin ((pakkomielle?)) baseball-takkeja kohtaan. 

Rakastan ylipäätään raidallista resoria hihoissa ja vyötäröresorina. Ompelen ite tosi paljon vaatteita, koska rakastan suunnitella niitä ja sit ommella niitä. Ja ainaku joku vaate onnistuu, oon ihan into pinkeenä sovittelemassa sitä peilin edessä : ) Ja aina, A I N A, kun ompelen baseball-takki-tyyppisiä vaatteita, ajattelen et "KUNPA JOS OLIS RAIDALLISTA RESORIA" mut ei, en koskaan löydä mistään ; ;

Sit toinen pakkomielle, joka yhdistyy näihin baseball-takkeihin on  kangasmerkit (? patches). Tilaan eBaysta patcheja silloin tällöin muutama kappale kerrallaan ja länttään hakaneuloilla kiinni takkeihin, baseball-takkeihin, shortseihin yms. 

Mun lempipatchit on Transformers-merkki ja PIMEESSÄ HOHTAVA Captain Amerika-tunnus. Ne on rakkaus. Srsly ♥

Tää oli nyt vähän tällänen tynkä ja ihan random fakta Ennun pakkomielteistä : ) Mutta ideanahan oli, että tutustuisitte muhun paremmin ja saisitte tietää asioita, joita ei ehkä muuten tulis sattuneeksi kysymään ja näin, että toivon et tykkäsitte. 

Koska kaikkia harmittaa postin B.A.Pttomuus,

saatte kuvia B.A.Psta baseball-takki päällä

 Ei oo baseball-takki, mut rakastan tota Yonggukin puseroa.

 Ei ole B.A.P, mutta oon aina halunnu tälläsen:

 Baseball-takki + Pacman = P E R F E C T I O N

P.S. Kukaan ei haluu nähä, mut saatte pakolliset baseball-takki selcat perään:

 Ensviikolla sitten C-kirjainta ! -Ennu